Unione Sovietica
Article
May 19, 2022

L'Unione Sovietica (abbreviazione dell'URSS; ven Советский Союз, Sovetsk Soyuz.), Ufficialmente la Federazione socialista sovietica (russo Союз Советских Социалистических Республик, pronuncia di theSR, sssliska listensitskih Soyuz; russo о оветских Социалистических Республик, pronuncia ss. .) Era l'Unione Sovietica, lo stato socialista controllato dal Partito Comunista, che esisteva tra il 1922 e il 1991. L'Unione Sovietica era radicata nella rivoluzione dell'ottobre 1917, quando i bolscevichi rovesciarono il governo provvisorio della Russia sotto Vladimir Lenin e fondarono la Russia sovietica. Fu quindi istituita la Repubblica Socialista Federale Russa, che iniziò una guerra civile, che alla fine fu vinta dai Rossi della Guerra Civile. La guerra civile causò una grave carestia nel 1921-1922. Dopo la guerra civile, nacque l'Unione Sovietica, che sarebbe poi diventata uno degli stati più grandi e potenti.Nel 1928 iniziò la collettivizzazione forzata dell'agricoltura, in cui i kulak furono estromessi come classe. Tra il 1937 e il 1938 ebbe luogo la persecuzione di Stalin e, durante e dopo la seconda guerra mondiale, lo spostamento di varie nazionalità all'interno dell'Unione Sovietica. Il bilancio delle vittime è ancora controverso, ma è stimato in un minimo di circa un milione di esecuzioni e un totale di circa 30 milioni di persone.L'Unione Sovietica è stata una delle vincitrici della seconda guerra mondiale. Durante la Guerra Fredda, l'Unione Sovietica era la seconda superpotenza del mondo e aveva il secondo PIL mondiale. Nel 1991, l'Unione Sovietica era il paese più grande del mondo (22,4 milioni di chilometri quadrati) e il terzo per popolazione (quasi 300 milioni di abitanti). La capitale dell'Unione Sovietica era Mosca. L'Unione Sovietica era costituita da repubbliche sovietiche di numero variabile. Alla fine dell'Unione Sovietica erano quindici. Gli stati baltici sono diventati indipendenti nell'agosto 1991 e le restanti 12 repubbliche sovietiche hanno deciso di sciogliere l'Unione Sovietica l'8 dicembre 1991. Il presidente sovietico Mikhail Gorbaciov ha annunciato le sue dimissioni il 25 dicembre 1991, poiché il suo stato non esisteva più. Undici ex repubbliche sovietiche formarono un'organizzazione regionale, la Comunità degli Stati Indipendenti (CIS), dopo la sua disgregazione. La Russia è diventata il più grande stato successore dell'Unione Sovietica nel diritto internazionale. L'Unione Sovietica era un membro permanente del Consiglio di sicurezza dell'ONU. Oltre all'Unione Sovietica, le repubbliche sovietiche di Ucraina e Bielorussia erano membri delle Nazioni Unite.
Nome
Il nome Unione Sovietica è radicato nella tradizione dei Soviet dei lavoratori (russi, sovietici) nell'Impero russo, attraverso i quali i bolscevichi e il movimento socialista in Russia in generale organizzano il loro processo decisionale in modo inclusivo. Il nome dei consigli è rimasto il nome del governo locale, delle regioni, dei consigli e dei parlamenti dell'Unione Sovietica, così che il parlamento del paese è diventato il consiglio più alto nella costituzione del 1936. Fonte?Storia
Per iniziare
I disordini sociali, la saturazione del regime autoritario dell'imperatore, la stanchezza causata dalla prima guerra mondiale e il lungo bisogno di cambiamento portarono infine al crollo della Russia imperiale nel 1917 e alla rivoluzione di febbraio. Il governo provvisorio crollò presto quando il partito bolscevico prese il comando sotto il suo leader, Vladimir Ilyich Lenin, nella Rivoluzione d'Ottobre. In connessione con la Rivoluzione d'Ottobre, in Russia scoppiò una guerra civile tra rossi e bianchi. Inoltre, entrambi hanno cercato di mantenere unita la Russia e hanno combattuto contro i nazionalisti delle ex parti dell'Impero russo in cerca di indipendenza. Allo stesso tempo, diversi piccoli stati si sono ritirati dalla Russia, tra cui Finlandia e Polonia. PuTitoli di articoli correlati
ven.
ven.
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen
sosialistinen
lippu
vaakuna
liittovaltio
Neuvostoliiton valtionpäämies
Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja
Josif Stalin
Vladimir Ivaško
Mihail Kalinin
Mihail Gorbatšov
Vladimir Lenin
Ivan Silajev
Pääkaupunki
Moskova
Pinta-ala
sijalla 1
Väkiluku
sijalla 3 ennen hajoamista
väestötiheys
hajoaminen
Viralliset kielet
venäjä
Valuutta
rupla
ven.
ven.
SUR
Aikavyöhyke
GMT
Lyhenne
ajoneuvot
lentokoneet
Kansainvälinensuuntanumero
Motto
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Kansallislaulu
Kansainvälinen
Neuvostoliiton hymni
Neuvosto-Venäjä
Venäjä
lokakuun vallankumouksesta
bolševikit
Venäjän väliaikaisen hallituksen
Vladimir Leninin
Neuvosto-Venäjän
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
sisällissodan
maatalouden pakkokollektivisointi
kulakit
Stalinin vainot
väestönsiirrot Neuvostoliiton
teloitetuksi
toisen maailmansodan
Kylmän sodan
supervalta
bruttokansantuote
Moskova
neuvostotasavalloista
Baltian maat itsenäistyivät
Mihail Gorbatšov
järjestön
Itsenäisten valtioiden yhteisön
Venäjä
YK:n turvallisuusneuvoston
Ukrainan
Valko-Venäjän
Yhdistyneisiin kansakuntiin
työläisten ja sotilaiden neuvostoista
ven.
bolševikit
sosialistinen
korkein neuvosto
Neuvostoliiton historia
autoritaariseen
keisarin
keisarillisen Venäjän
helmikuun vallankumoukseen
Väliaikaishallitus
Vladimir Iljitš Leninin
lokakuun vallankumouksessa
sisällissota
Suomi
Puola
neuvosto-Venäjän
Ukrainan
Valko-Venäjän
Transkaukasian
Sergei Eisensteinin
Panssarilaiva Potemkin
Stalin
Kamenev
Zinovjev
Lev Trotskin
Nikolai Buharinin
vasemmisto-opposition
jatkuvan vallankumouksen
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
spartakistien
Riian rauhan
sovhooseiksi
kolhooseiksi
NEP-ohjelman
kulakit
pakkosiirrot
viisivuotissuunnittelulla
Tšeka
NKVD
Stalinin vainoiksi
GULAG
Kansainliiton
ulkoasiainkansankomissaari
Maksim Litvinov
Italian
Japanin
Saksan
kansanrintamapolitiikan
Espanjan sisällissotaan
Komintern
entente cordiale
Toinen maailmansota
Itärintama (toinen maailmansota)
Adolf Hitlerin
hyökkäämättömyyssopimuksen
etupiirijaosta
Suomi
Baltian maat
Puolaa
talvisodan
Mainilan laukaukset
Karjalassa
Romanialle
Bessarabia
Yhdysvallat
Stalingradissa
länsirintaman
Ison-Britannian
Ranskan
miehitysvyöhykkeisiin
Saksan liittotasavaltaan
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
kansandemokratioita
Japanille
Pariisin rauhansopimuksessa
Romanialta
Tšekkoslovakialta
Itä-Preussista
Kaliningradin alue
Sahalin
Kuriilit
Kuriilisaarten
Kylmä sota
SALT II -sopimuksen
Nikita Hruštšov
maineen palautuksen
Leonid Brežnev
Nikolai Podgornyi
Aleksei Kosygin
Andrei Gromyko
ideologista
diktatuureina
porvarillisina
imperialisteina
propaganda
kommunismista
kapitalismista
Yhdysvallat
kylmän sodan
sijaissotien
ydinasereserveistä
konflikteihin
Vietnamissa
Angolassa
Koreassa
Afganistanissa
Chile
Salvador Allende
Guatemala
Nicaraguan
sandinistihallitusta
Kuuban
Sikojenlahden
Kremlin
Unkarin kansannousun
Prahan kevään
ydinaseet
ydinenergian
rakettitekniikan
kauhun tasapaino
Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Juri Andropov
Konstantin Tšernenko
Mihail Gorbatšovista
politbyroo
Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan
perestroika
glasnost
uskorenije
alkoholismi
saasteet
kuolleisuusaste
Brežnevin opin
vallanvaihdoksia Euroopassa
Romaniaa
Boris Jeltsin
Baltian maiden kapinoita
Gennadi Janajevin
vallankaappauksen
IVY:n
Neuvostoliitto lakkasi olemasta
Venäjän federaatio peri Neuvostoliiton aseman
Venäjän federaation kommunistinen puolue
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan liittotasavaltaan
Jugoslavia
Kiinan kansantasavalta
sosialismi kiinalaisin erityispiirtein
sosialistinen markkinatalous
Kuuba
Vietnam
Neuvostoliiton politiikka
sosialistinen
Neuvostoliiton kommunistisella puolueella
Venäjän sisällissodassa
keskuskomitean
pääsihteerillä
Leniniä
pääministerinä
valtionpäämies
Leonid Brežnev
Juri Andropov
Konstantin Tšernenko
Mihail Gorbatšov
Vladimir Iljitš Lenin
Josif Stalin
Georgi Malenkov
Nikita Hruštšov
Leonid Brežnev
Juri Andropov
Konstantin Tšernenko
Mihail Gorbatšov
Lev Kamenev
Jakov Sverdlov
Mihail Kalinin
Nikolai Švernik
Kliment Vorošilov
Anastas Mikojan
Nikolai Podgornyi
Vasili Kuznetsov
Andrei Gromyko
Mihail Gorbatšov
ministerineuvoston puheenjohtaja
kommunistisen puolueen
Moskovan Kremlissä
Korkein neuvosto
perestroikaan
politbyroon
Varsovan liitto
SEV
Valko-Venäjä
Ukraina
Naton
Varsovan liiton
Jugoslaviaa
Moskovasta
Puolaan
Unkariin
Tšekkoslovakiaan
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
Euroopan talousyhteisölle
Marshall-avulle
suunnitelmataloudesta
kylmän sodan
KGB
NKVD
Tšekan
CIA:ta
FBI:n
FSB
Neuvosto-Venäjän
kyydityksissä
NEP
Elbrus
Euroopasta
Aasiassa
Siperiassa
Tšeljuskininniemi
Beringinsalmessa
Gdańskinlahdella
Itämerellä
Norja
Suomi
Puola
Tšekkoslovakia
Unkari
Romania
Turkki
Iran
Afganistan
Kiinan kansantasavalta
Mongolia
Korean demokraattinen kansantasavalta
Pohjoiseen jäämereen
Atlantin valtamereen
Tyyneen valtamereen
Pamir
Pik Kommunizma
Jenisei
Volga
Ob
Lena
Ural
Amur
Venäjän
Araljärvi
Laatokka
Kaspianmeri
Baikaljärvi
kylmälle
lauhkealle
subtrooppiselle vyöhykkeelle
Oimjakonissa
Jakutiassa
Turkmenistanin
Pietari
Moskova
Varsova
Harkova
Venäjän SFNT:n
Moskova
Leningrad
Kiova
Alma-Ata
Baku
Dnepropetrovsk
Donetsk
Gorki
Harkova
Jerevan
Kazan
Kuibyšev
Minsk
Novosibirsk
Odessa
Omsk
Perm
Rostov
Sverdlovsk
Taškent
Tbilisi
Tšeljabinsk
Ufa
Chișinău
Kaliningrad
Murmansk
Riika
Tallinna
Vilna
Vladivostok
Volgograd
Transkaukasia
Karjalais-Suomalainen SNT
talvisodassa
Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi
alueita Suomelta
Japanilta
Kaliningradin alueen
Moldavian
Länsi-Ukrainan
Romanialta
Puolan
Tannu-Tuvan
neuvostotasavallasta
Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta
Moskova
Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Ufa
Burjaattien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Ulan-Ude
Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Mahatškala
Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Jakutsk
Kabardiinien ja balkaarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Naltšik
Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Elst
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Petroskoi
Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Syktyvkar
Marin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Joškar-Ola
Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Saransk
Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Ordžonikidze
Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Kazan
Tšetšenien ja ingušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Groznyi
Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Tšeboksary
Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Kyzyl
Udmurtian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Iževsk
Adygein autonominen alue
Maikop
Hakassien autonominen alue
Abakan
Juutalaisten autonominen alue
Birobidžan
Karatšaiden ja tšerkessien autonominen alue
Tšerkessk
Vuoristo-Altain autonominen alue
Gorno-Altaisk
Burjaattien Aginskin kansallinen piiri
Aginskoje
Burjaattien Ust-Ordynskin kansallinen piiri
Ust-Ordynsk
Hanti-Mansin kansallinen piiri
Hanti-Mansijsk
Jamalo-nenetsien kansallinen piiri
Salehard
Komi-permjakkien kansallinen piiri
Kudymkar
Korjakkien kansallinen piiri
Palana
Nenetsien kansallinen piiri
Narjan-Mar
Taimyrin kansallinen piiri
Dudinka
Tšuktsien kansallinen piiri
Anadyr
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Kiova
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta
Alma-Ata
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Taškent
Karakalpakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Nukus
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
Minsk
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta
Baku
Nahitševanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Nahitševan
Gruusian sosialistinen neuvostotasavalta
Tbilisi
Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Suhumi
Adžarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Batumi
Etelä-Ossetian autonominen alue
Tshinvali
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta
Kišinjov
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
Vilna
Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta
Frunze
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Dušanbe
Vuoristo-Badahšanin autonominen alue
Horok
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
Jerevan
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Riika
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Ašgabat
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Tallinna
kokardi
Berliinissä
Puna-armeija
Neuvostoliiton asevoimat
Venäjän sisällissodassa
Lev Trotskia
talvisota
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon
Suuren isänmaallisen sodan
tuhoamisleireillä
holokaustia
Berliinin sortumisen
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
Nato
Kylmän sodan
ydinaseiden
ballististen ohjusten
ydinsukellusveneiden
sijaissotien
Yhdysvallat
Afganistanissa
Mihail Gorbatšov
Neuvostoliiton avaruusohjelma
Konstantin Tsiolkovskin
rakettien
ajoaineita
Sergei Koroljov
R-7
Sputnik 1
Baikonurin kosmodromi
Neuvostoliiton talous
suunnitelmatalous
marxilais-leniniläistä
proletariaatin diktatuurin
osuuskunnallinen
kulutustavarat
kolhoosin
Stalinin
Albanian
valtiokapitalismiksi
Venäjän keisarikunnassakin
rupla
kopeekka
Valko-Venäjä
Venäjä
NEP:iin
arvo
GOELRO
GOSPLAN
Moskovaan
Taganrogiin
Harkovaan
Magnitogorskin
Tupolev
Iljušin
Antonov
VAZ
Lada
GAZ
Volga
AZLK
Moskvitš
öljy
maakaasu
kivihiili
timantit
mineraalit
puu
Siperiassa
Kuolan niemimaalla
öljy
maakaasu
puutavara
sukkahousut
purukumi
Neuvostoliiton maatalous
jänkää
Keski-Lännessä
Sokerijuurikasta
puuvillaa
auringonkukkaa
hampun
pellavan
Gruusia
Moldova
mänty
kuusi
koivu
lehtikuusi
sembramänty
pihtakuusi
Neuvostoliiton talousongelmat
GUM
suunnitelmatalouden
Gosplan
vermuttia
Nikita Hruštšovin
Sr1
kuibyševiläinen
sähköveturit
ydinreaktorit
Berkeleyn
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden
Murmanskin
Tšeljabinskin
Novaja Zemljan
Norilskin
Petsamon
nikkelintuotanto
maaöljyn
maakaasun
Komin tasavallassa
Kaspianmeren
Araljärven
puuvillankasvatusalueilla
venäläiset
ukrainalaiset
uzbekit
valkovenäläiset
kazakit
azerit
armenialaiset
tadžikit
georgialaiset
moldovalaiset
liettualaiset
turkmeenit
kirgiisit
latvialaiset
virolaiset
Georgian SNT:n
Venäjän kieli
Uskonto Neuvostoliitossa
vallankumouksen
V. I. Lenin
erotti kirkon valtiosta
koulun
Perustuslailla
uskonnon
ateistisen
propagandan
ortodoksinen kirkko
isovenäläisistä
katolisia
Liettuassa
Ukrainassa
Turkestanin
Kaukasiassa
Tatarstanin autonomisessa tasavallassa
luterilaisia
Virossa
Latviassa
Suomen
Inkerinmaalla
taikauskona
tieteen
materialismin
uskonnonvastainen
Taistelevien jumalattomien liitto
väestönlaskennan
uskovaisiksi
puhdistukset
Toisen maailmansodan
ortodoksinen kirkko
Saksan
ven.
suom.
Neuvostoliiton urheilu
jääkiekossa
lentopallossa
painissa
voimistelussa
painonnostossa
1952 Helsingissä
1980 kesäolympialaiset
Afganistanissa
Los Angelesin kisoja vuonna 1984
1992 Barcelonan kesäolympialaisissa
Georgia
talviolympialaisissa
Liettua
koripallossa
vuoden 2006 MM-kilpailuihin
jalkapallon MM-kilpailuissa
1966
Euroopan-mestaruuden
Dynamo Kiova
Cup-voittajien cupin
Dynamo Tbilisi
Dynamo Moskova
Valeri Lobanovski
MM-kilpailuissa
MM-kilpailuissakin
Neuvostoliiton edustusjoukkuetta
TsSKA Moskova
Krylja Sovetov
Viljar Loor
Oleg Moliboga
Juri Sapega
Vjatšeslav Platonov
höyryveturi
rautatieverkko
Siperian rata
Astrahan
Ventspils
Klaipėda
Arkangeli
Murmansk
Aeroflot
sirppi ja vasara
Venäjällä
Airbusilta
Airbus A310-300
Boeing 767-300ER
Iljušin Il-96-300
Inturistin
Sotši
Krim
Batumi
Odessa
viisumilla
suurlähetystöstä
SEV
Neuvostoliiton kulttuuri
Sosialistinen realismi
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgardeksi
Vladimir Majakovski
Maksim Gorki
Bolševikkijohtajat
modernistista
avantgarde
sosialistisesta realismista
taiteisiin
Maksim Gorki
Jacques-Louis Davidin
Ilja Repinin
Kirjallisuus
teatteri
Dmitri Šostakovitš
Sergei Prokofjev
Josif Stalinin
Maksim Gorki
Mihail Šolohov
Aleksei Tolstoi
Vladimir Majakovski
sosialistinen realismi
Mihail Bulgakov
Boris Pasternak
Andrei Platonov
Ivan Aleksejevitš Bunin
Vladimir Nabokov
Aleksandr Solženitsyn
Andrei Ždanovin
samizdat
Aleksandr Solženitsynistä
Mihail Gorbatšovin
Propaganda: Neuvostoliitto
propagandan
valtion
propagandassa
maailman
Krokodil
Radio Jerevan
Neuvostoliiton lipussa
kulttuuripolitiikka
Sergei Eisensteinin
Panssarilaiva Potemkin
Lakko
Lokakuun vallankumouksen
Lokakuu
Iivana Julma
Dziga Vertov
Oleksandr Dovženko
Vsevolod Pudovkin
Andrei Tarkovski
Cannesin elokuvajuhlien
Hollywoodissa
Mosfilm
Capitol
Vladimir Iljitš Leninin
Nadežda Krupskaja
mausoleumiin
Punaiselle torille
Pietarin
Stalingradiin
orientalismi
The Beatles
Komsomolissa
Melodija
keskikoulu
Moskovan yliopisto
Uudenvuodenpäivä
naistenpäivä
Pääsiäinen
Vappu
Voitonpäivä
Lokakuun vallankumouksen päivä
Sosialismi
Kommunismi
Venäjä
Venäjän historia
Venäjän keisarikunta
Luettelo Neuvostoliiton sodista
Kylmä sota
Varsovan liitto
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Itsenäisten valtioiden yhteisö
Euraasian unioni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Wikimedia Commonsissa